maanantai 18. huhtikuuta 2016

Selective escort

Tein uuden ilmoituksen eilen. Välillä on hyvä vaihtaa kulissia, nimiä sun muita. Viestejä on tullut yli 200 tähän mennessä, huvikseni laskin äsken kuinka moneen näistä vastasin. Vastasin vain 40 viestiin. Minulla on tietty valikointi prosessi nykyään. Jos viestissä ei lue ikää, pituutta, painoa niin usein lemppaan sen samantien. Jos viestissä lukee jotain pilluni rämpläämisestä niin yleensä oksennusta pidätellen poistan koko viestin. En IKINÄ antaisi asiakkaan nuolla itseäni, sitä en antaisi mistään hinnasta. Vaikka antaisivat tonnin naaman eteen niin en silti antaisi nuolla. En muutenkaan halua, että asiakkaat koskettelavat liikaa pilluani käsillään koska olen hyvin tarkka hygieniastani ja se kondomilla peitetty penis on puhdas verrattuna asiakkaiden paskaisiin sormiin. Olen valikoiva erittäin tärkeästä syystä. Koitan poistaa mahdollisuuden siihen, että asiakas olisin joku kenet tunnen irl.


Monet tätä hommaa tekevät varmaan vastaisivat jokaiseen viestiin, mutta itse koen jos viesti ei ole asiallinen niin siihen ei edes kannata vastata. Suomalaiset miehet osaavat olla niin kuvottavia välillä, niin limaisia sanavalintoja, he koittavat kai "kiihottaa" minua puhumalla jostain klitoriksen nuolemisesta? Anteeksi, mutta ei vaan toimi. Suomalaisten miesten pitäisi kiinnittää enemmän huomiota siihen miten kirjoittavat ja puhuvat naisille. Ei ihme, että niin monet miehet elävät puutteessa kun joskus syy löytyy heistä itsestä.

Lisäänpä vielä, että siisti ulkonäkö ei tarkoita sitä, että on käynyt suihkussa silloin tällöin. Siisti tarkoittaa hyvin leikattuja hiuksiä, hyvin hoidettua ihoa, hyvää tuoksua, siistit ja ehjät vaatteet. Ei se tosiaan ole liikaa pyydetty. Onneks onnistuin jo löytämään mahdollisia vakioasiakkaita niin eipähän tarvitse ottaa noita inhotuksia sitten kun rahat alkaa loppua. Tykkään ennakoida kaiken, lasken paljon etukäteen, mikään ei ole sattumaa minun elämässäni kaikki menee suunnitelman mukaisesti. 



Vaikutan varmasti hyvin ilkeältä joskus, mutta olen laadukas nuori nainen ja en ymmärrä miksi laskisin vaatimuksiani. Minun ei tarvitse. Olen aina ollut vaativa kaiken suhteen, tehnyt paljon töitä asioiden eteen mitkä tahdon. Minulla on kai joku sairaalloinen pakko aina olla täydellinen, jokainen kohta kehossani varpaista päälakeen on huoliteltu ja hyvin hoidettu. Se on samalla siunaus kuin kirous. Miesten mielestä varmasti siunaus. Itselleni tämä on elämää rajoittava kirous. Aina täytyy olla täys kymppi, mikään vähempi ei kelpaa, mutta toisaalta se täydellisyys ei kelpaa myöskään, mikään ei riitä. Mietin usein jos alkaisin etsimään töitä, mutta sitten muistan kuinka vähän siitä maksetaan pitkistä tunneista. Mutta silloin ainakin kokisin olevani arvokkaampi, en olisi pelkkä objekti jos olisin vaikka kaupankassalla töissä, silloin olisin arvokas ihminen, mutta nyt olen vain tyhjä kuori, sielu on kadotettu, koska tässä työssä ei saa olla sydäntä, ei saa välittää.



- Nana


tiistai 12. huhtikuuta 2016

Hustler business

Viikonloppuna istuin ikkunan edessä ja tuijotin ulos.Vaikka koitin kaikilla voimilla miettiä jotain muuta kuin seksin myymistä, en kuitenkaan kyennyt lopettamaan.  Lopulta avasin sähköpostini ja vastasin niihin kaikkiin taukoni aikana tulleisiin yhteydenottoihin, siihen meni tunteja vaikka kopioin kaikille saman perus vastauksen, missä on samat ehdot ja samat kuvat. Mietin tarkkaan kenet otan ensimmäiseksi asiakkaaksi tauon jälkeen, analysoin kaikkien viestit sanasta sanaan ja koitin kuvitella miehen mielessäni. Pahin pelkoni on, että asiakas olisi joku tuttuni. Siitä olisi vaikea selvitä eteenpäin, jos joku mies elämässäni tietäisi mitä olenkaan tehnyt. 

Tauon aikana keskityin tulevaisuuteni luomiseen, pohdin koulutustani ja treenasin kovempaa kuin ennen. Pidin tiukkaa kuria itselleni ja koitin pitää itseni kiireisenä, etten joutuisi miettimään ikäviä asiakkaita. Varsinkin yksi asiakas, joka kehitti minusta pakkomielteen itselleen on jäänyt mieleeni. Hän on kummitellut kokoajan pääni sisällä. Miltein joka päivä taukoni aikana, hän on jättänyt viestin sähköpostiini. Tapaamisten aikana hän yritti tarjota useaan otteeseen minulle töitä mallina ja promohommissa, mutta tottakai kieltäydyin. Tapasin hänet kaksi kertaa, mutta mokasin kun oikea henkilöllisyyteni osittain paljastui, mutta mies ei ole toistaiseksi käyttänyt tätä minua vastaan. Jos hän käyttää sitä minua vastaan, minä kyllä kostan takaisin. Voisin viedä halutessani hänen koko elämän pois häneltä, jos kertoisin hänen saastaisista tottumuksistaan. Hän luultavasti tietää tämän koska tein varmaksi, että hän ymmärtää että olen kunnon narttu jos minusta tekee vihollisen itselleen. Tiedän kaiken hänestä, mutta hän ei kuitenkaan tiedä paljoa minusta. "Minä" on nykyään häilyvä käsite, se voi tarkoittaa monenlaista ihmistä vaikka on vain yksi fyysinen Minä. Sen sisään mahtuu escort ja aito oikea Minä, joka on toistaiseksi kadoksissa.

Ajattelin hommata ensimmäisen keikan vasta ensi viikoksi, olen löytänyt mahdollisen ehdokkaan satojen joukosta. Hän varaa hotellihuoneen ja minä vain astelen kauniina sisään, loppu onkin salaisuus minun ja asiakkaani välillä. Hän tulee parin tunnin matkan päästä tapaamaan vain minua, mutta ymmärrän miksi. Minunlaisiani ei ole saatavilla paljoa tällä alalla, jos edes yhtään koko Suomessa. Saattaa kuulostaa ylimieliseltä, mutta se ikävä kyllä on totta, en koe tätä ulkonäköä etuna kaksoiselämäni ulkopuolella, ihmiset aina olettaa minun olevan tyhmä niin kauan kunnes avaan suuni. Naiset yleensä vihavaat minua, miehet yleensä yrittävät minua. En tahdo ketään. En mitään. Suoraansanottuna en tahdo rahaa myöskään, mutta kaipaan jännitystä elämääni.Tahdon takaisin escortin asemaan, takaisin prostituution alamaailmaan. Nään kaiken, tiedän kaiken ja kaikki on hallinnassani, niin kauan kunnes taas murrun. Sitten taas nuolen haavojani ja palaan pyörittämään tätä hommaa, uudelleen ja uudelleen.

-Nana

maanantai 15. helmikuuta 2016

No reason to be proud

Jäin tauolle seksin ja seurani myymisestä alkutalvesta. Aloin kokea itseni kylmettyneeksi. Olen
menettänyt täysin uskoni miehiin. En ollut ikinä uskonut että miehet voivat olla hyviä ihmisiä, mutta tämän kokemuksen jälkeen olen varmistunut asiasta. Valitsin usein asiakkaita, jotka kertoivat olevansa sinkkuja ja lapsettomia. Voin tehdä monia pahoja asioita, mutta en halua aiheuttaa surua toisille naisille. Miehien kärsiminen minua ei haittaa, mutta naiset ovat kärsineet tämän maan päällä jo tarpeeksi. Myönnän sen nyt, että olen parisuhteessa. Ollut jo pari vuotta. Viimeinen vuosi kuitenkin on ollut huono ja se oli yksi syy miksi en kokenut syyllisyyttä itseni myymisestä. Koen aina olevani yksin vaikka olisin seurassa. Minä muuta maailmaa vastaan. Kukaan muu ei ole luottamuksen arvoinen. En tiedä miksi en kokenut itseni myymistä pettämisenä. Jos suutelisin jotain miestä vaikka baarissa niin kokisin sen pettämiseksi. Koin sen vain bisneksenä, en kokenut kiihottumista tai minkäänlaista intohimoa. Pelkkänä rahanvaihtona.

Olen huomannut pelkääväni sitä että tulevaisuudessa oma kumppani kävisi huorissa. Itse en kyllä aio pitää miestäni tai naistani ikinä puutteessa, vaan annan vaikka ei itseäni huvittaisikaan. Olen nykyisessä suhteessa se kiimaisempi osapuoli. Toivon että löytäisin miehen jolle voisin avautua kokemuksistani. En oleta että kukaan ymmärtäisi, mutta he voisivat ehkä hyväksyä asian. Nykyisin pari ystävääni tietää siitä että myin itseäni. Toinen heistä tuki asiaa ja piti sitä kiinnostavana. Hän itsekin pohdiskeli jos hän vaikka hankkisi "sugar daddyn". Koitin kertoa hänelle että tämä bisnes ei ole mitään luksusta vaikka rahaa tuntuisi satavan taivaalta. Onneksi hän löysi hyvän miehen vierelleen, joka tukee häntä. Hänen onnekseen myös rahallisesti. Toinen ystäväni suhtautui myös avoimesti ja hyväksyi, mutta hän ei halunnut minun jatkavan. Ymmärsin häntä hyvin, koska minä en myöskään halunnut jatkaa. Olen muutenkin jo elämän kovettama, mutta tämä homma vei sen ihan uusiin mittoihin. Kaikki tunteet oli täysin suljettu pois. Raha tuntui merkityksettömältä.

Uudenvuodenaattona kuitenkin aloin miettimään palaamista näihin hommiin. En edes tällä hetkellä tarvitse kipeästi rahaa, mutta haluaisin silti säästöön rahaa. Tämä on ainoa keino saada säästöön rahaa kun näillä muilla tuloilla ei pysty kun jotenkin pitämään itsensä hengissä. Aika paskamaista kun opiskelijat on niin vähissä rahoissa, että liian usein nuoret joutuvat turvautumaan prostituutioon, huumekauppoihin yms. Itse en ikinä lähtisi mihinkään rikolliseen toimintaan mukaan. Jos omien seksipalveluiden myyminen Suomessa olisi laitonta, en luultavasti tekisi sitä. Minusta on kuitenkin oikein että ihmiskauppa ja bordellit on laittomia.

Tällä hetkellä suurin kysymys on, palaanko myymään itseäni vai jäänkö lopullisesti näistä hommista pois? Tälläkin hetkellä sähköpostini on täynnä vastaamattomia viestejä, välillä availen niitä ja pohdin millainen mies viestin takana on. Tämä päätös on liian vaikea. Jo yksi kerta riittää ja voin tulla vaikka tapetuksi. Kaikki läheiseni saisivat tietää mitä olin tehnyt. En halua tuottaa niin suurta pettymystä vanhemmilleni. He kuvittelevat minun olevan selviytyjä. Lähdin omilleni niin aikaisin ja he luulivat minun pärjäävän. Joskus mietin pitäisikö minun vain pyytää apua heiltä. Pian he eivät edes tunne tytärtään koska tämä elämä kylmettää minut lopullisesti. Vanhempani sanoo joskus olevansa ylpeitä minusta. Tämä sattuu koska, se on se hetki milloin koen syyllisyyttä seksin myymisestä. Haluaisin joka kerta kun nään heitä, kertoa siitä mitä olen tehnyt pärjätäkseni. Mutta pelkään liikaa tulevani hylätyksi. He eivät voisi ymmärtää, ei ikinä...
                                                         

-Nana


sunnuntai 20. syyskuuta 2015

"Rakastelua"

Kun asiakas kutsuu seksiä rakasteluksi niin minua alkaa kuvottaa. Pari asiakasta on niin sanonut ja nuo sanat pyörivät edelleen päässäni aiheuttaen pahoinvointia. Mikään siinä sieluttomassa nylkyttämisessä ei ole rakastelua lähelläkään. Miehet sanovat kullaksi tai rakkaaksi kun ovat tulossa ja mä mietin "älä jauha paskaa en olisi tässä jos en sais rahaa". Jotkut jopa kuvittelevat, että panisin heitä ilmankin? Tai että nautin siitä? En helvetissä. Panisin vaikka mielummin sitä setelinippua kun jotain keski-ikäistä läskiä ukkoa. Olen aina tuntenut vihaa miehiä kohtaan, mutta se vaan pahenee tämän alan takia. Inhoan kun ne käpälöivät minua hikisillä käsillään ja kuiskivat korvaani ulkonäöstäni kehuja. Joskus haluaisin vain sanoa että pidä nyt turpas kiinni ja pane. Kilttinä huorana kuitenkin olen jutussa mukana, siitähän mulle maksetaan.

Joskus jopa miellyttävät asiakkaat vituttavat syvästi. Ne ketkä on oikeita herrasmiehiä ja vieläpä komeita. Se hämmentää ajatusmaailmaa tästä paskasta liikaa. En halua olla oikeasti kiihottunut palvelun aikana, en halua nauttia. Jotkut asiakkaat ovat liian komeita siihen etten kiihottuisi hieman. Olin yllättynyt siitä kun suurinosa asikkaista ovat ihan hyvännäköisiä, vain pari on ollut niin oksettavia tapauksia, että olen meinannut perua koko homman. Mielestäni parhaimpia asiakkaita ovat sellaiset, jotka eivät kerro liikaa itsestään. Ei, en halua nähdä tyttäresi kuvaa, enkä halua tietää vaimosi nimeä. En ole vielä ketään sellaista tavannut jonka olisin kelpuuttanut kumppanikseni siviilissä. Siviilissä en harrasta seksiä ikinä muiden kanssa paitsi poika/tyttöystävien. Ja kyllä minä olen biseksuaali, jos tuosta nyt ymmärsit oikein. En laske asiakkaitani seksikumppanien määrääni. Lasken siihen vain ihmiset joista olen välittänyt tai rakastanut. Minussa on kaksi puolta. Uskollinen ja säädyllinen nainen, ja  moraaliton prostituoitu. Toisesta kukaan ei vaan tiedä, välillä toivon etten minäkään tietäisi hänestä...

Pidän pääni selvänä pitämällä aina viikonloput taukoa. Joskus pidän myös tauon silloin kun rahaa on sopivasti enkä tarvitse lisää. Jos vakioasiakas pyytää tauon aikana tavata, voin tehdä poikkeuksen. On parempi ottaa tuttu ja turvallinen asiakas heti kuin uusi ja arvaamaton myöhemmin. Joskus on päiviä kun en vastaa ollenkaan viesteihini, en edes avaa sähköpostiani. Mutta sen tiedän, että tämän elämän aikana ei tule päivää jona en muistaisi olevani/olleeni prostituoitu. Se on sellainen asia, josta ei pääse yli. Se on aina alitajunnassa, vaikka kuinka yrittäisi pitää sen piilossa. Olen myynyt itseäni rahasta, antanut kehoni lainaan, ollut objekti... pystyykö sen kanssa elämään? Palveluitani voi ostaa, mutta minua ei voi. Toista ihmistä ei voi omistaa. Vain ihmisen sielulla on väliä, keho on vain säilytysastia kaikken tärkeimmälle.
                                     

                                                                      - Nana

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Pimeät illat

Perinteiseen tapaan sunnuntai-iltana synkistelen ja ajattelen erilaisia asioita elämästä. Jokaisena
syksynä elämässäni on tapahtunut paljon muutoksia, olen joutunut uhkaaviin tilanteisiin, ollut lähellä
kuolemaa, menettänyt ihmisiä ja asioita. Silti rakastan syksyä. En sitä ällöttävää oranssia lehtirunsautta niinkuin suurinosa vaan rakastan sitä synkkää yön pimeyttä, kylmyyttä, raikasta ilmaa. Vihaan kesän valoa ja lämpöä. Se ei kuvaa tätä maailmaa, se antaa väärän kuvan. Syksy ja talvi on enemmän samankaltainen kuin elämä. Kylmä ja raaka. Toiset ihmiset kalpenevat kun oma ihoni pysyy vielä tummempana. Itse en aurinkoa ota, en tahdo näyttää 30 vuoden päästä vanhalta ruskealta nahkasohvalta. Minun ei myöskään tarvitse kun ihoni on hieman tummempi kuin perus suomitytöillä...

Olen uponnut tähän alaan. Huoraaminen todellakin aiheuttaa riippuvuutta. Se miten helposti raha on saatavilla, jos vain tekee tietyt asiat sen eteen. Yksi asia mistä yllätyin oli se miten miehet käyttäytyvät maksullista naista kohtaan. Tai ainakin minua kohtaan. He kohtelevat minua paremmin kuin suurinosa entisistä poikaystävistäni. He silittelevät ja koskettelevat enemmän kuin nussivat raa'asti. Kehuvat kauniiksi kokoajan ja kiihottuvat pelkästä katseesta. Odotin pelkkää panemista, mutta tämä ala on paljon enemmän. Jotkut tosissaan ostaa seuraa, ei seksiä. Yksi mies tahtoi vain olla lähelläni, toki olin alasti sen ajan, mutta silti. Hän silitteli hiuksiani ja puhui vaimostaan. Joskus käy sääliksi aviossa olevia ihmisiä. Niitä jotka ovat onnettomia. Niitä jotka saisivat paljon enemmän toiselta kumppanilta. Omaa parisuhdestatustani en paljasta tässä blogissa etten aiheuta paskamyrskyä.

Vielä pari vuotta sitten mietin maksullisten naisten olevan kuvottavia huoria, jotka myyvät halvalla persettä tien sivussa. Vuosi sitten tein enemmän taustatutkimusta ja aloin miettimään eri tavalla tästä. Itse olen kai enemmän luksushuora, minun seuraa ei saa pienellä rahasummalla. Hintani ovat kuitenkin palveluiden arvoiset. Jotkut vanhat tantat pyytää enemmän kuin minä, voin kuvitella heidän asiakasmääränsä olevan hyvin pieni. Täällä missä minä myyn palvelujani, on pienehkö tarjonta suomalaisista tytöistä niin kauppa käy hyvin. En ikinä tekisi keikkaa autossa, ottaisi suihin pienestä rahamäärästä niinkuin jotkut vinkuvat. Minulla on varaa valita asiakkaita, joten voin heittää samantien nuo vinisevät roskikseen. Näillä näkymin aion jatkaa tätä bisnestä, aion hyötyä tästä nuoresta iästä niin kauan kuin voin.



-Nana

torstai 10. syyskuuta 2015

Alter ego

Olen ennenkin elänyt kaksoiselämää, jopa kolmoiselämää joten tämä alan varjopuolista onnistuu minulta täydellisesti. Pystyn sulkemaan tunteeni pois aina kun haluan, tarpeeksi henkistä kipua kokeneena siitä tulee helppoa. Toisaalta myös tunteet sulkiessa pois, hyvätkin tunteet katoavat. Nuorempana tein paljon asioita, jotka hajottivat minut. Lopulta hautasin ne niin syvälle itseeni etten pysty muistamaan niitä. Entiset tuttavat kyllä tykkäävät vielä jauhaa paskaa menneistä.

Tapaamiset asiakkaiden kanssa ei pyöri mielessäni. Tapaamisen jälkeen aina pyyhin sen muiston mielestäni ja jatkan eteenpäin. Miellyttävät asiakkaat laitan ylös jos ottavat joskus vielä yhteyttä. Pidän tämän elämän täysin salaisena, joskus jopa koitan salata sen itseltäni. Kun lähden tapaamiseen, otan toisenlaisen roolin. Tietynlainen alter ego ketä on olemassa vain tapaamisten ajan. Alter egoni on yksi syvälle haudatuista puolistani, se joka koittaa päästä pinnalle jatkuvasti mutta pääsee vain asiakkaiden läsnäollessa. Muuten se tuottaisi kipua ja tuskaa läheisilleni niin kuin menneisyydessä. Manipuloiva ämmä, joka osaa käsitellä ihmisiä liian hyvin, pyrkii hallitsemaan kaikkea, osaa esittää minkä vaan tunnetilan. Tuo kuvasi minua ennen, alter egoni on kunnon itsevarma biatch.

Tänään 2 asiakasta illalla tiedossa, molemmat turvallisia hotellitapaamisia. Toinen mies ei hirveästi kertonut itsestään mutta se selviää sitten. Kaipaan lisää rahaa, setelit tuntuu ihanalta kädessäni. Joskus tunnen itseni vahvaksi kun muistan kuinka paljon on rahaa säästössä. On se hienoa miten kaunis ja seksikäs nuori nainen voi tienata. Tällä hetkellä en keksi mitään negatiivistä sanottavaa huoraamisesta. Välillä mietin kuinka paljon liukuhihnahuoraamisella voisi tienata.. mutta siihen en lähde, vielä. Ehkä jonain päivänä kun olen täysin kylmettynyt ihmispaska ja en välitä mistään muusta kuin rahasta. Minulle merkitsee yhtä paljon asiakkaiden tyytyväisyys kuin raha. Nautin kun asiakkaat kiittelevät jälkeenpäin kiitos oli ihanaa ja toivottovasti tavataan uudelleen. Onko sillä väliä missä on hyvä kunhan on jossain. Minun kohdalla yksi näistä taidoistani sattuu olemaan huoraaminen, that's fine by me.


                                                                        - Nana

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Bisneksen aloittaminen

Tähän hommaan lähteminen ei ollut mikään helppo päätös. Pyörittelin ajatusta itseni myymisestä vuosia. Mutta vasta 2 viikkoa sitten laitoin ilmoituksen nettiin tarjoamistani seksipalveluista. Kaikkea pitää kokeilla eikö? Viestejä tulvi sähköpostiini joka minuutti, olin hämmentynyt suosiostani. Ilmoituksessani oli kuva rinnoistani ja mittani. Vanhemmat miehet selvästi pitää pienistä/petite kokoisista nuorista naisista. Myöhemmin vasta tajusin, että ilmoituksen laittaminen oli homman helpoin osuus. Seuravaaksi oli alla ensimmäinen keikkani... Olin aina nauttinut seksistä ja harrastanut sitä mielelläni. Mutta ironista kylläkin, että minä olen se tyttö joka ei ikinä veisi baarista ketään kotiin, mutta silti nain rahan takia. 

Olin hyvin valikoiva ensimmäisen asiakkaani suhteen. Halusin saada hyvän alun tälle. En valikoinut ulkonäön tai iän perusteella, enemmänkin hänen viestinsä kirjoitustavan. Ja sijainnin, olen laiska tyttö kulkemaan bussilla ja hotelli sijaitsi aivan vieressä, hah.. En ikinä ollut edes käynyt hotellissa, en edes sellaisessa paskassa tienvarrella olevassa. Niin köyhistä oloista olen kotoisin, toisaalta miksi minun olisi tarvinnut koska minun lapsuudessani ei reissattu. Valmistauduin keikkaan laittautumalla erittäin paljon niinkuin aina, laitoin kauniit pitsiset alusvaatteet ja stayupit päälle. Tummat pitkät hiukseni kiharrettuna lähdin pimeään yöhön kävelemään. Korkokenkäni kopisivat ja päät kääntyivät. Asiakas paljastui hyvin mukavaksi herrasmieheksi, kehui minua jopa niin paljon että alkoi ärsyttää. Juteltiin aika kauan ja kosketeltiin toisiamme, lopulta päädyimme harrastamaan seksiä, yllättävää. Kun puin vaatteita ylleni, hän ojensi minulle setelinipun ja pyysi uudelleen tapaamista huomen illalla samaan aikaan. Mietin hetken, mutta lopulta suostuin koska hän oli helppo asiakas.

Tällä hetkellä en tiedä mitä ajatella. Olen tavannut pari miestä ja he ovat olleet erittäin mukavia ja haluavat tavata uudelleen. Voisiko jopa kutsua heitä vakkareiksi? Fiilikset ovat yllättävän hyvät, oletin että minut tapettaisiin ja heitettäisiin ojaan mädäntymään ensimmäisellä keikallani. Olen siis positiivisesti yllättynyt. Rahaa minulla on enemmän kuin vuosiin ja ne kutsuvat minua, "tee lisää rahaa". Tämä on erittäin helppo tapa saada rahaa jos on nainen kenellä kestää pokka ja pystyy vetämään roolin päälle aina tarvittaessa. Pystyy vetämään tekohymyn kasvoilleen ja pidättämään kyyneleitä vaikka sattuisi.  


-Nana